Yrityksen historia

Tabella asiakkaan puolella jo 40 vuotta

Tabella-ohjelmiston isä Seppo Grönfors on kehittänyt yritystä vuosikymmenten mittaisen matkan huoneenkokoisista tietokoneista älypuhelinmaailmaan asti. Nykyinen toimitusjohtaja Tommi Loukia luotsaa yritystä kohti tulevaisuuden muuttuvaa yritysmaailmaa, ketteryydestä tinkimättä.

Helsingin hulinasta porilaiseen pirttikamariin

Yrityksen ensiaskeleet otettiin, kun Ruotsissa Datema AB:llä työskennellyt Grönfors palasi Suomeen 1980 työnantajansa pyynnöstä ”vain perustamaan yrityksen uutta konttoria Helsinkiin”. Tarkoitus oli jatkaa matkaa Lontooseen, ja perustaa sinne seuraava konttori.

– Irtisanouduin Helsingin konttorin perustamisen jälkeen, ja halusin muuttaa takaisin Ruotsiin. Eihän siitä mitään tullut, sillä asiakkaat soittelivat perääni ja sanoivat, että kaikki levisi käsiin suurin piirtein seuraavana päivänä, kun olin lähtenyt Datemalta, Grönfors naurahtaa.

Grönfors muutti Poriin vanhempiensa talon pirttikamariin, ja perusti toiminimen Konsulttitoimisto Seppo Grönfors. Sieltä mies matkusteli pari vuotta pitkin Suomen rannikkoa avustaen asiakkaitaan järjestelmien valitsemisessa ja toteuttamisessa. Sinä aikana Grönfors pääsi läpikotaisesti tutustumaan järjestelmien sielunmaisemaan, ja mieleen tuli montakin asiaa, jotka pitäisi tehdä paremmin.

Kehitystä kaksi tuntia kerrallaan

Grönfors alkoi työstää omaa ohjelmaansa: aluksi pirttikamarissa ja vuodesta 1985 alkaen isohkon aikakauslehden toimiston tietokoneella Helsingissä Lönnrotinkadulla. Hän oli sopinut järjestelystä, jossa hän sai käyttää tietokonetta joka aamu kello 8-10, ennen kuin ”isot herrat” saapuivat konttorille.

– Kaksituntisen naputtelun jälkeen minulla oli tapana ottaa bussi päätepysäkille Pitäjänmäkeen, ja kävellä takaisin. Siinä mietin, mitä oli tullut tehtyä ja mitä seuraavaksi pitäisi tehdä, Grönfors muistaa.

Läpimurto saatiin Konttoritarvikemessuilla 1986, kun Scandinavian Airlinesin ulkomaanosasto tilasi ohjelmiston. Ohjelmisto oli sitä varten siirrettävä Texas Instrumentsin ”minikoneelta” IBM:n huoneenkokoiselle suurkoneelle, joka sijaitsi Kööpenhaminassa.

– Loput 80-luvusta menikin humussa ja sumussa. Jossain vaiheessa muistan palanneeni työmatkalta Pariisista ja laskeneeni, että se oli 45:s kertani siellä. Edelleenkään en tiennyt mitään koko kaupungista, Grönfors huokaa.

Lama vei jalat alta

Kun PC:t tulivat, niihin siirrettiin ohjelmistoa, jonka nimeksi vakiintui Tabella. Kasvun myötä tuli lisää asiakkaita, lisää tilauksia ja lisää työntekijöitä. Kun lama iski vuonna 1990, yritys työllisti 15 henkeä. Ohjelmiston siirtäminen MS DOS:sta Windowsille ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan, vaan siinä paloi niin rahaa kuin aikaakin. Vahingossa maksamatta jääneet verorästit olivat viimeinen naula arkkuun, ja yritys meni konkurssiin 1993.

– Onneksi minulla oli muutamia uskollisia, hyviä asiakkaita ja työkavereita, jotka mahdollistivat uuden alun konkurssin jälkeen, Grönfors kiittää.
Yksi tärkeimmistä oli Tommi Loukia, joka hoiti Tabellan tiliasioita perheensä tilitoimiston kautta. Tabella alkoi pikkuhiljaa kiinnostaa häntä enemmänkin: yhteiseen sopimukseen päästiin 1999, ja Loukia aloitti työntekijänä Tabellalla.

– Aluksi yritimme markkinoida Tabellaa tilitoimiston tutuille asiakkaille, mutta ei pk-yrityksillä ollut tarvetta massiiviselle raportoinnille ja budjetoinnille. Teimme jopa web-version, mutta ei kukaan silloin Y2K-pelon ilmapiirissä uskaltanut laittaa yrityksensä tietoja verkkoon, Loukia muistelee.

45 diskettiä laukussa

floppy diskOhjelmiston asiakkaina oli 2000-luvun alussa vain muutamat isot yritykset. Loukia muistelee, miten Tabellaa lähdettiin päivittämään Raisiolle disketit laukussa kalisten. Tabellaan tarvittiin kaikkiaan viisitoista diskettiä, joille se oli pakattu, ja lisäksi kaksi varadiskettiä jokaista ohjelmadiskettiä kohti – jos ohjelmadisketeissä olisikin ollut jokin virhe, ohjelmaa ei olisi saatu ladattua ilman yli neljän tunnin edestakaista ajelua.

– Ryhdyimme yhteistyöhön Novo Groupin kanssa, ja saimme nopeasti lisättyä asiakaskuntaamme noin neljäänkymmeneen. Ongelmana kuitenkin oli, että Tabellassa oli edelleen paljon asetuksia, joita saatiin säädettyä vain ohjelmoijan toimesta. Seurasi yllätyksiä, kun asetukset ja säädöt eivät aina toimineetkaan kuten piti, kun jokaista mahdollista kombinaatiota ei oltu ehditty erikseen testata, Loukia harmittelee.

Niinpä Loukia alkoi käyttää asiakasyhteistyöstä saatua kokemusta hyväksi tuotekehityksessä: Tabellasta piti kehittää ohjelma, joka vastasi ominaisuuksiltaan suoraan useimpien asiakkaiden tarpeisiin. Kaupankäyntikin jäi muutamaksi vuodeksi tuotekehityksen jalkoihin, kun Tabellasta lähdettiin muokkaamaan parempaa.

”Tabellaatio” etenee askel kerrallaan

Aktiivinen kumppanitoiminta käynnistyi uudestaan 2010-luvun alussa Invenco Oy:n myötä. Vaikka asiakasmäärä on kasvanut tasaisesti, Tabellan ytimessä on yhä tuotekehitys niin, että yritys pysyy pienenä ja ketteränä ratkaisuntoimittajana.

– Kehitämme Tabellaa yhä enemmän sellaiseksi, että ominaisuuksien käyttöönotto onnistuu joko asiakkaalta itseltään tai kevyesti konsultin avulla. Asiakaskohtaista ohjelmointia ei siis tarvita, ja silloin ohjelmisto mukautuu paremmin myös asiakkaan muuttuviin tarpeisiin, Loukia valaisee.

Tabella on helppokäyttöinen ja suoraviivainen. Asiakkaan tarvitsemat muutokset ohjelman toimintaan tehdään käyttöliittymän, ei koodin kautta. Avaintekijät, eli avoimuus, joustavuus ja itsepalveluraportointi, varmistavat, että kymmenen vuoden kuluttua ohjelmisto on nykyistä huomattavasti tunnetumpi.

– Laskenta- ja suunnittelujärjestelmien tarve kasvaa tulevaisuudessa, ja Tabella tarjoaa siihen skaalautuvan ja monipuolisen ratkaisun. Olipa kyse muutaman hengen tai satojen käyttäjien organisaatiosta millä sektorilla tahansa – Tabella palvelee paremmin kuin muut.